Martti mainitaan jo 1750-luvulla, jolloin se oli lähinnä korpea ja nimeltäänkin Martinkorpi. Myös Mutasuona tunnettu laajahko suoalue ulottui pitkälle nykyisen radan länsipuolelle. Ratatyö jakoi alueen 1850-luvulla kahtia.
Nykyinen Martti oli pääasiassa peltoa ja niittyä - vain jokunen talo (torppa) siellä täällä. Olisiko alue saanut nimensä Martti -nimisestä torpasta, sillä vuonna 1844 laaditun kartan mukaan Martin torppa sijaitsi nykyisen Alangon kohdalla - siis melko lähellä nykyistä keskustaa. Torpan väki kuitenkin raivasi Martinkorven mutasuon äärille - hallanaralle seudulle - uudistilan viljelysmaineen, niittyineen ja kaskimaineen. Helsinki-Hämeenlinna rautatie tuli kuitenkin kulkemaan tilan lävitse ja sen tarpeisiin jouduttiin luovuttamaan osa torpan maista. Tuossa entisessä kiskojen äärellä olleessa mökissä oli kaksi huonetta molemmissa päissä taloa ja niihin mentiin rakennuksen keskellä olleesta eteisestä.
Tunnetuin asukki oli 1800-luvun lopulla juoppo suutari Martti Pinni, jonka torppaa aikalaiset kovin sanoin haukkuivat kaiken pahan pesäksi, koska sinne kertyi erityisesti radan rakentaja väkeä ryyppäämään ja rellestämään.